Kysymyksiä

Kun mietitään pentua, herää monenlaisia kysymyksiä... Olen kerännyt tähän useimmin minulta kysyttyjä kysymyksiä ja yrittänyt vastata niihin. Jos sinulla herää vielä lisäkysymyksiä, älä epäröi ottaa yhteyttä (mirja.ovitz@gmail.com).

1. Minulla / perheelläni on allergia, olen kuullut, että villakoira ei allergisoi. Sopiiko villakoira meidän perheeseemme?

Minun omassa perheessäni on sekä allergiaa ja astmaa, mutta jokainen perhe on erilainen ja oireet erilaisia. Tämän linkin takaa löydät pohdintaa allergiasta ja villakoirasta.

2. Halusin pennun 15.9. / 22.12. / 30.5. (jne), koska silloin minulla on syysloma / joululoma / kesäloma

Olin melko nuori, kun menin naimisiin. Reilu puolen vuoden päästä päätimme jättää ehkäisyn pois ja kuukauden päästä olin raskaana. Kun mietimme toista lasta, halusin, että se syntyy kesälomani aikana, jotta koulu ei häiriinny. Hieman meni pitkäksi, mutta tyttäreni syntyi 27.7. ja 15.8. olin jo koulun penkillä. Ällistykseni oli suuri, kun kolmas raskaus ei meinannut alkaa millään, vasta kahden vuoden kuluttua yrityksistä huolimatta. Mitä tästä opin? Munasolut irtoavat silloin kuin irtoavat ja raskaus alkaa, kun luoja suo.

Niin mielelläni kuin jokaiselle pennun ostajalle tarjoaisinkin pentua sopivasti juuri hänen lomansa alkuun huomioiden mahdollisen ulkomaan matkan, se ei käytännössä onnistu. Narttujen juoksut alkavat silloin kun luoja suo, ne tulevat 5-11 kuukauden välein. Välillä on voi tulla juoksu, jolloin munasoluja ei syystä tai toisesta irtoa. Astutus voi epäonnistua yllättäen (uros ei astu ja lyhyellä varoitusajalla ei uutta urosta ole tarjolla). Narttu ei tule kantavaksi tai sillä on vain tuulimunia. Sikiöt eivät kasva täysiaikaisiksi tai niillä voi olla kehityshäiriöitä (ihan niinkuin ihmisvauvoillakin), pennut voivat vaurioitua hapenpuutteeseen synnytyksessä, jne jne.

Pentujen määrän, sukupuolen, värin ja syntymähetken tiedän, kun pennut ovat syntyneet. Vasta silloin.

3. Haluan nartun / uroksen

Katso yllä. On sattuman kauppaa, kuinka paljon siellä on tyttöjä tai poikia. 

4. En halua käydä näyttelyissä koiran kanssa, myyttekö koiria vain kotikoiriksi?

Jokaisesta pentueesta, jonka teemme, tarkoitus on jatkaa ko. linjaa huolellisesti valitulla uroksella, jotta pentueemme olisivat vuosi vuodelta parempia. Jotta kasvatustyö voi jatkua, pentueesta on jätettävä pentuja, joilla jatkaa kasvatustyötä. Käytännössä tämä tarkoittaa 1-2 narttua / pentue. Näiden osalta näyttelyharrastus on suotavaa.

Jos narttuja syntyy enemmän, myymme ne, samoin kuin syntyneet urokset.  Toiveenamme on, että käytäisiin kahdessa näyttelyssä, vaatimuksena se ei ole.

5. Sijoitatteko uroksia?

Joskus

6. Haluan ottaa pennun lomani alkuun

Siinä on omat hyvät ja huonot puolensa. Hyvää on tietty se, että voi panostaa sisäsiisteyden opetteluun ja tutustua pentuun kaikessa rauhassa. Toisaalta pennun voi olla vaikea jäädä yksin kotiin, jos se on tottunut perheen olevan aina kotona. Suurin osa aikuisista käy töissä ja koiranpentuja hankitaan työssä käyviin koteihin. Itse teen välillä etätöitä ja olen huomannut, että yleensä koirat nukkuvat päivisin, vaikka olisin kotonakin. Meillä on myös aika usein videovalvonta  odottavien narttujen tai pienten pentujen takia. Silloinkin olen huomannut saman asian, koirat nukkuvat päivisin. Luonnossa susiemo ei voi olla pentujen kanssa 24/7, vaan se tarvitsee ruokaa. Pennut on "ohjelmoitu" siihen, että emo poistuu kotipesältä ruokaa hakemaan. Pennut ovat silloin hiljaa ja odottavat. Jos pennun joutuu jättämään yksin, se on hyvä jättää turvalliseen rajattuun paikkaan, leluja, ruokaa ja vettä saataville ja paikka, johon voi tehdä tarpeensa. Mutta jokaisessa perheessä on oma päivärytmi ja pentu tottuu siihen nopeastikin. Luonnollisesti on hyvä hieman leikittää / lenkittää pentua aamulla, ennenkuin se jää yksin, jotta uni maistuisi paremmin. Jos mahdollista, alussa olisi hyvä tehdä yksinolosta mahdollisuuksien rajoissa lyhyempi kuin 10 tuntia.

7. Onko teillä varauslistaa?

Me tiedotamme kotisivuillamme (ja sähköpostilistalla) kun ultrassa näkyy pentuja. Silloin sähköpostilistalle yleensä tulee enemmän pennuista kiinnostuneita. Kun pennut syntyvät, tiedämme montako tuli, tyttöjä vai poikia. Sen jälkeen kartoitamme pennuista kiinnostuneet (millainen koti olisi tarjolla, missä päin, onko ensimmäinen / ainoa koira, halusivatko tyttöä vai poikaa, harrastuskoiraa vai kotikoiraa jne) ja onko pennun hankinta yhä ajankohtaista. Kutsumme osan katsomaan pentuja ja annamme yön yli harkinta-aikaa puolin ja toisin. Jos kumpikin osapuoli on tyytyväinen (me ja pennunostaja), laitamme sähköpostiin ennakkomaksulomakkeen ja kun se on maksettu, varaus on sitova.  

8. Haluaisin 2 pentua samasta pentueesta?

Ymmärrän ajatuksen, pennuista on seuraa toisilleen ja ne leikkivät keskenään. Mutta mutta... Minusta se on kuitenkin harvinaisen huono ajatus. 

a) Sisäsiisteyden opettaminen on haastavaa yhdellekin pennulle, kun kaksi pentua pissii asuntoon ja toinen merkkailee toisen pissoja, voi sisäsiisteyden opettaminen muodostua todelliseksi haasteeksi.

b) Koiralaumassa elävästä koirasta tulee helposti "koiran koira" ja sen suhde ihmiseen ei ole samanlainen kuin pennun, joka on kasvanut ilman koiralaumaa.

c) Yksi pentu on helpohko opettaa pois pahoilta tavoilta, kaksi koiraa innostavat toisiaan hyvässä ja pahassa (räksyttäminen jne)

d) Kahden villakoiran turkin hoidosta on tasan kaksinkertainen työ, erityisesti takkuiän aikaan (7-12 kk)

e) Eroahdistus ja yksin jääminen. Toisen koira seura ei ehkäise eroahdistusta. Pahimmillaan asunnossa on yhden kiljuvan koiran sijasta kaksi.

Summa summarum, suosittelen että ensin otetaan yksi koira, koulutetaan se ja sitten harkitaan sille kaveria.

9. Onko teille tulossa toy/kääpiöpentuja?

Ei, ainoastaan isovillakoiran pentuja. 

10. Meillä on pieniä lapsia, sopiiko toyvillakoira perheeseemme?

Minä vastaisin, ei sovi. Lapset nauttivat, kun voivat halata koiraa ja koira kestää hieman rajumpiakin leikkejä. Toyvillakoira ei ole "halittava" koira ja ne näykkivät helpommin kuin isommat koirat. Toyvillakoira voi painaa 2.5 kiloa ja sen luut ovat kovin hentoisia. Jos sitä rutistaa väärin, vääntää jalkaa pahoin tai tiputtaa sen, sen jalat voivat mennä sijoiltaan tai murtua. En usko, että kukaan lapsi tekee pahaa koiralle tahallaan, mutta vahinkoja voi silti sattua. On hyvä muistaa, että kyse ei ole vain omista lapsista, vaan myös lasten kavereista, jotka voivat olla huomattavasti rajumpia kun oma lapsi. Suosittelisin lapsiperheeseen kääpiötä jos pientä koiraa halutaan tai keskaria. Keskikokoiset villakoirat ovat huomattavasti rauhallisempia kuin toyt ja kääpiöt. 

11. Haluan toyvillakoiran

On hyvä tiedostaa, että toy-ja kääpiövillakoiran raja on häilyvä. Toyn ja kääpiön raja on 28 cm, se, minkä kokoiseksi pennut kasvavat, selviää mittaamalla vasta kun ne ovat 9 kk (kääpiö), 15 kk (toy). Jos koira käytetään näyttelyssä, rotu vaihdetaan tarvittaessa siellä.

Rotumääritelmä sanoo asiasta näin:

• Kääpiövillakoira: yli 28 cm 35 cm:iin asti. Kääpiövillakoiran tulee olla keskikokoinen villakoira pienessä koossa. Sillä tulee olla mahdollisimman samat mittasuhteet, eikä se saa olla millään tavalla "kääpiömäinen".

• Toyvillakoira: yli 24 cm 28 cm:iin asti (ihannekoko 25 cm ), 1 cm:n alitus sallitaan. Toyvillakoiran tulee säilyttää vaikutelma kääpiövillakoirasta, ja sillä tulee olla samat mittasuhteet ja rotumääritelmän vaatimukset. Minkäänlaista "kääpiömäisyyttä" ei saa esiintyä, vain niskakyhmy voi olla vähemmän korostunut.

Toy- ja kääpiövillakoirat voidaan mitata suurempaan rotuun niiden täytettyä 9 kk. Mittaus pienempään rotuun toy-, kääpiö- ja keskikokoisilla villakoirilla tapahtuu edelleenkin vasta 15 kk iässä.

Jalostuksessa käytetään ristiin toy- ja kääpiövillakoiria kahdesta syystä. Jotta kääpiövillakoirista ei tulisi ajan kanssa liian suuria ja jotta toyvillakoirista ei tulisi liian pieniä. Toyvillakoirat saavat helposti ei-toivottuja piirteitä (kääpiömäisyys) kuten hammaspuutoksia, pää on leveä kolmio ja silmät ulkonevat (vrt chihuahua). Lisäksi hyvin pienillä nartuilla pentuekoko jää usein yhteen pentuun, joka lähes aina johtaa keisarinleikkausriskiin.

Kasvattajat käyttävät yhdistelmiä kääpiönarttu ja toyisä. Silloin pennut syntyvät hyvin ja koirien koko jää pieneksi. Jos tutkii koiran sukutaulua, huomaa helposti, että useimpien kääpiöiden sukutaulussa on toykoiria ja päinvastoin. Samoin jos tutkii uroksen jättämiä pentuja, huomaa, että siellä voi olla sekä toy-, että kääpiöpentuja (olettaen, että pennut on mitattu aikuisina).

Esimerkkeinä voisin kertoa omista koiristani: Niina on toy, sen sisko on kääpiö ja veli on keskari. Äiti on keskarista jäänyt kääpiöksi. Niina oli siis kääpiö äitinsä mukaan, mutta näyttelyssä mitattiin toyksi. Snögö oli toy äitinsä mukaan, mutta kasvoi kääpiöksi. Rousku on kääpiö, se sai kaksi poikaa, jotka ovat kääpiöitä ja tytön, joka on pieni toy (aikuispaino 2,5 kg).

Summa summarum: kasvattaja voi myydä toypennun, jos koiran äiti on toy (=pentu rekataan äidin rodun mukaan), mutta yksikään kasvattaja ei voi luvata, että pentu aikuisena on toy. Se voi olla toy tai se voi kasvaa kääpiöksi. Jos pentu syntyessään on alle 100 g ja se luovutusiässä on alle kilon, on mahdollista, että se jää toyksi. Mutta minulla on ollut pentuja, joiden syntymäpaino on ollut 120-130 grammaa ja painot luovutusiässä 1024-1100 grammaa ja ne ovat kasvaneet hyvän kokoisiksi kääpiöiksi. Toisaalta pentu, joka painoi syntyessään 220 g ja oli luovutusiässä 1600 g (olin varma, että siitä tulee keskari), jäi hyvin pieneksi kääpiöksi. Syntymäpaino ja paino luovutusiässä eivät takaa pennun kokoa aikuisena.