Luonnetesti

Luonnetesti mittaa koiran erilaisia ominaisuuksia, kuten leikkisyyttä ja toimintakykyä. Luonnetesti ei yksinään kerro koko totuutta koirasta, vaan testiin vaikuttaa mm. omistajan oma käytös, tuomarin kokeneisuus, koiran sen hetkinen mieliala, säätila testin aikana (rankkasade) jne. Esimerkiksi jos omistaja jännittää kovasti testiä, koira vaistoaa sen helposti ja voi ylireagoida testiosioihin.

Testissä on osioita, joissa haetaan koiralta reaktiota, kun reaktio tulee, osio on siltä osin ohi. Osion jälkeen koiran tulee palautua, esim. käydä nuuskimassa kelkkaa. Jos koira ei palaudu, testi keskeytetään.

Huolimatta luonnetestin puutteista, se kuitenkin kertoo jotain juuri omasta koirasta verrattuna muihin koiriin, jotka ovat tehneet saman testin. Koirarotujen välillä on suuria eroja ja niin pitääkin olla. Poliisi valitsee saksanpaimenkoiran sen ominaisuuksien tähden ja metsästäjä metsästyskoiran. Kaupungissa asuva perhe haluaa seurakoiran ja lammasfarmari paimenkoiran.

Ongelmat alkavat, kun ostetaan koira, jonka käyttöominaisuudet eivät vastaa käyttötarkoitusta. Villakoira on seurakoira, joka on alkuperältään vedestä noutava lintukoira. Seurakoiran profiili luonnetestissä on erilainen kuin paimenkoiran, palveluskoiran tai metsästyskoiran. Kun vie koiransa luonnetestiin, ei ole tärkeintä, kuinka monta pistettä koira saa, vaan tärkeintä on, saako se pisteet oikeilta alueilta rotuprofiiliin nähden.

Kaksi esimerkkiä koirasta, joka sai 200 pistettä.

Luonnetestiä arvostelee aina kaksi kokenutta testituomaria, jotka yhdessä päättävät arvostelusta. Arvostelu koostuu pisteistä, sekä suullisesta palautteesta testin lopussa, jossa käydään läpi koiran ominaisuuksia. Koira voidaan testata, kun se on kaksivuotias.

Villakoiran rotuprofiilia ei ole virallisesti määritelty, mutta 1990 luonnetestityöryhmä teki epävirallisen ehdotuksen villakoirakerhon hallitukselle. Tässä mukaeltuna villakoiran epävirallinen rotuprofiili. Ehdotettu rotuprofiili korostaa seurakoirille tyypillisiä haluttuja piirteitä.

ROTUMÄÄRITELMÄ: Villakoira kuuluu seurakoiriin. Villakoira on älykäs, aina valpas ja toimelias. Se on rakenteeltaan tasapainoinen ja tekee tyylikkään ja ylpeän vaikutuksen. Liikkeet joustavat ja keveät.

LUONNE: Villakoira on tunnetusti uskollinen, oppivainen ja helppo kouluttaa. Siksi se on erityisen miellyttävä seurakoira.

HYLKÄÄVIÄ PIIRTEITÄ: Epäluotettava, aggressiivinen tai liian hermostunut koira.

Villakoiran luonteen tulisi olla:

- rotumääritelmän mukainen

- seurakoiralle sopiva

- hyvälle yhteiskuntakelpoiselle koiralle sopiva

- koulutettavuuden kannalta hyvä

Luonnetestiin perustuvat ominaisuudet villakoiralla määriteltiin seuraavasti:

- Toivottavat

- Hyväksyttävät

- Ei-toivottavat

*********************************************************************************************************

I TOIMINTAKYKY, kerroin 15

Toimintakyky on luonteenominaisuus, jonka avulla koira kykenee toimimaan oikealla tavalla ilman ulkoista pakkoa, todellisten vaaratilanteiden tai luuloteltujen vaaravaikutusten keskellä joutumatta pelon valtaan, keskeyttämättä toimintaansa. Tämä ominaisuus on lähinnä rinnastettavissa inhimilliseen käsitteeseen "rohkeus". Testissä tarkkaillaan ennen kaikkea koiran kykyä järjestelmälliseen toimintaan hämmennyttyään tai pelästyttyään

Toivottavat: +3 erittäin suuri +2 suuri +1 kohtuullinen

Hyväksyttävät: -1 pieni

Ei toivottavat: -2 riittämätön -3 toimintakyvytön

Kommentit: ”Rohkeudesta” ei ole seurakoirakäytössä haittaa. Sen täydellisestä puutteesta kyllä..

II TERÄVYYS, kerroin 1

Terävyys on koiran taipumus reagoida vihamielisesti odottamattoman ärsykkeen sattuessa. Tämä ominaisuus kertoo miten herkästi koira reagoi aggressiivisesti tuntemattomaan uhkaajaan.

Toivottavat: +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua +1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

Hyväksyttävät: +2 suuri ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

Ei-toivottavat: -1 pieni jäljelle jäävin hyökkävshaluin -2 kohtuullinen jäljelle jäävin hyökkäyshaluin -3 suuri jäljelle jäävin hyökkäyshaluin

Kommentit: Villakoiran ei tarvitse suhtautua aggressiivisesti ympäristöönsä. Seurakoirana se on miellyttävämpi ilman aggressiivisia ominaisuuksia. Erityisen epämiellyttävää on, jos koira jo asiaan tutustuttuaan käyttäytyy aggressiivisesti (jäljelle jäävää hyökkäyshalua). Rotumääritelmässä vihaisuus on hylkäävä ominaisuus.

III PUOLUSTUSHALU, kerroin 1

Puolustushalu on perinnöllinen ominaisuus asettua vaaratilanteessa puolustamaan ohjaajaansa ja itseään. Tällä arvosanalla kuvataan koiran synnynnäistä halua puolustaa uhattua laumaansa (=ohjaajaansa).

Toivottavat: +3 kohtuullinen, hillitty +1 pieni

Hyväksyttävät: +2 suuri, hillitty -1 haluton

Ei-toivottavat: -2 erittäin suuri -3 hillitsemätön

Kommentit: Kaikenlainen hillitsemätön puolustushalu on villakoiralle ei-toivottavaa. Villakoiralla ei tarvitse olla puolustushalua, mutta hillittynä siitä ei ole haittaakaan.

IV TAISTELUHALU, kerroin 10

Taisteluhalu on perinnöllinen taipumus nauttia taistelemisesta itsestään, leukojen ja lihasten käytöstä. Taisteluhalu on koiran synnynnäinen halu leikkimieliseen kamppailuun. Esimerkiksi monelle koiralle mieluisat riepotusleikit perustuvat tähän palveluskoirille tyypilliseen ominaisuuteen.

Toivottavat: +3 suuri +2 kohtuullinen

Hyväksyttävät: -1 pieni +1 erittäin suuri

Ei-toivottavat: -2 riittämätön -3 haluton

Kommentit: Leikkimishaluista koiraa on helppo kouluttaa. Villakoiran seurakoirakäyttöä ei kuitenkaan pieni (-1) taistelutahto haittaa. Riittämätön tai haluton taisteluhalu lienee kuitenkin jo rodulle epätyypillistä. Erittäin suuri taistelutahto saattaa tehdä seurakoirasta ”kodin pikku tuholaisen”.

V HERMORAKENNE, kerroin 35

Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä vahva- tai heikkohermoisuutta, joka ilmenee kun koira syystä tai toisesta joutuu voimakkaaseen, vaihtelevaan sisäiseen jännitystilaan. Tämä testin tärkein arvosana kuvaa koiran hermojen kokonaiskestävyyttä ja se näkyy testissä koiralle aiheutettujen paineiden sietokykynä.

Toivottavat: +3 rauhallinen ja varma +2 suhteellisen rauhallinen +1 hieman rauhaton

Ei-toivottavat: -1 vähän hermostunut -2 hermostunut -3 erittäin hermostunut

Kommentit: Koira, jolla on huono hermorakenne saattaa olla jo arkielämän tilanteissa hyvin hankala ja koulutettavuudeltaan (myös näyttelykoulutus) huono. Hermorakenteeseen ei juuri koulutuksella pysty vaikuttamaan, joka tekee ominaisuudesta erittäin tärkeän. Rotumääritelmän mukaan ”liika hermostuneisuus” on hylkäävä ominaisuus.

VI TEMPERAMENTTI, kerroin 15

Temperamentti on kyky nopeasti reagoida ja järjestäytyneesti kohdata ympäristöärsykkeitä samoin kuin kyky nopeasti sopeutua muuttuneisiin tilanteisiin. Tämä arvosana kuvaa koiran kykyä havannoida ja osallistua ympäristönsä tapahtumiin, sen vilkkautta.

Toivottavat: +3 vilkas +2 kohtuullisen vilkas

Hyväksyttävät: +1 erittäin vilkas

Ei-toivottavat: -1 häiritsevän vilkas -2 välinpitämätön -3 apaattinen

Kommentit: Vilkas, iloinen, toimelias koira on mukava seurakoira ja sitä on helppo kouluttaa.

VII KOVUUS, kerroin 8

Koiran luonteen kovuudella tarkoitetaan sitä, miten koira antaa epämiellyttävän tuntuisten järkytysten vaikuttaa vastaiseen toimintaansa. Koiran kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa epämiellyttäviä tapahtumia. Pehmeä koira ei kerran pelästyttyään enää vapaaehtoisesti palaa uudelleen samaan tilanteeseen, kun kova koira taas unohtaa tapahtuneen heti, eikä "muista" tapahtumapaikkaa mitenkään.

Toivottavat: +3 kohtuullisen kova +1 hieman pehmeä

Hyväksyttävät: +2 kova -2 pehmeä

Ei-toivottavat: -1 erittäin kova -3 erittäin pehmeä

Kommentit: Seurakoiralle on hyödyksi, että se muistaa epämiellyttävät asiat suhteellisen helposti. Liiallinen pehmeys aiheuttaa kuitenkin vaikeuksia. Erityisesti tämän kohdan arvioinnissa olisi selvitettävä itselleen, millainen on luonnetestin ”pehmeä” koira, sillä luonnetestin nimitykset poikkeavat ”arkikielessä” käytettävistä termeistä.

VIII LUOKSEPÄÄSTÄVYYS, kerroin 15

Luoksepäästävyys Koiran suhtautuminen vieraaseen henkilöön. Tämä arvosana kuvaa koiran suhtautumista vieraaseen, ystävälliseen ihmiseen. Optimitilanteessa koiran tulisi suhtautua tuttavuutta tekevään ihmiseen ystävällisesti ja avoimesti, kuitenkaan mielistelemättä tätä.

Toivottavat: +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin +2 luoksepäästävä, hieman pidättyväinen

Hyväksyttävät: +1 mielistelevä

Ei-toivottavat: -1 selvästi pidättyväinen -2 hyökkäävä -3 salakavala

Kommentit: Luoksepäästävyys on seurakoiralle erityisen tärkeää ja toivottavaa. Seurakoiran tulisi suhtautua ihmiseen positiivisesti. Laukauspelottomuus Koiran laukauskestävyys testataan 9mm paukkupanoksin terävyyskokeen jälkeen koiran ollessa kytkettynä seinään tai koiran puuhastellessa ohjaajan kanssa. Puuhailu on yleensä liikkumista ohjaajan kanssa tähän tarkoitukseen varatulla alueella, maaperän haistelua.leikkimistä ohjaajan kanssa tms. (+ laukausvarma + laukauskokematon + paukkuärtyisä sekä - laukausaltis - laukausarka)

************************

Tähän taulukkoon on kerätty yhteenvetona villakoiran profiili, voit verrata siihen oman koirasi testituloksia.

Testitulos:

Testitulos = loppupistemäärä muodostuu arvostelutaulukon mukaan saadusta pistemäärästä, joka on -300 ja +300 välillä.

Hyväksytty tulos: Roduilla, joilla hyväksytty luonnetestitulos vaaditaan valionarvoon yms., koira saavuttaa hyväksytyn tuloksen, kun edellä mainitulla tavalla laskettu lopputulos on vähintään +75 ja koira on saanut vähintään arvosanan + 1 terävyydessä, hermorakenteessa ja luoksepäästävyydessä sekä arvosanan + laukauspelottomuudesta.

***************************

Yllä olevaan kuvaan on koottu keskiarvo, laskettuna virallisen kertoimen kanssa ja ilman, vuosina 1990-2002 testatuista villakoirista. Lähteenä on käytetty Jorma Lankisen tietokantaa . Testattuja koiria on 26 isoa (119), 15 keskikokoista (143), 15 kääpiö (153) ja 2 toyvillakoiraa (148). Suluissa keskimääräiset loppupisteet. Alla olevista linkeistä löytyy ýlläolevat kuvat päivitettyinä, vuosina 1990-2005 testatuista villakoirista. Testattuja koiria oli vuoteen 2005 mennessä yhteensä 31 isoa (126), 28 keskikokoista (137), 26 kääpiö (137) ja 2 toyvillakoiraa (148). Suluissa keskimääräiset loppupisteet.

Taulukko Suomessa 1990-2005 testatuista villakoirista / keskiarvo kertoimen kanssa.

Taulukko Suomessa 1990-2005 testatuista villakoirista / keskiarvo ilman kerrointa.

Taulukko Suomessa 1990-2005 testatuista villakoirista kpl / vuosi.

Loppupisteistä koottu yhteenveto 1.10.2006 (vuonna 1990-2005 testatut koirat, 88 kpl)

Taulukko Suomessa 1990-2003 testatuista villakoirista / nimi.

Taulukko Suomessa 1990-2003 testatuista villakoirista / hämähäkkikuvio.

Taulukko Suomessa 1990-2003 testatuista villakoirista / kertoimen kanssa.

Taulukko Suomessa 1990-2003 testatuista villakoirista / ilman kerrointa.

**************************

FAKTAA: Luonnetesti kehitettiin Ruotsin armeijan tarpeisiin vuonna 1947. Sillä testattiin sotakoirien koulutettavuutta. Alunperin testi oli 12-osainen, nykyinen luonnetesti on vain yksi osa alkuperäisestä testistä. Suomeen luonnetesti tuli 1968, rotujärjestöille se esiteltiin 1975.

Luonnetesti otettiin Suomessa käyttöön 1977, jolloin määriteltiin virallinen säännöstö ja viralliset testit. Ensimmäinen luonnetestituomarikurssi oli Suomessa 1979. Ennen vuotta 1995 oikeus osallistua oli vain palveluskoirilla.

15 rotua on ottanut luonnetestin argumentiksi valion arvon saavuttamiseksi.

Suomessa (1.5.2002) 35 luonnetestituomaria, joista naisia 8. Kun koira arvostellaan, paikalla on aina kaksi tuomaria. Testin aikana ei koiralle saa puhua, mutta oma lelu saa olla mukana. Testi tehdään aina koiran ehdoilla. "Pelokkaammille" vähemmän rasitusta, tavoitteena vain reaktio. Mikäli koiran hermot eivät kestä, testi keskeytetään. Jokaisen reaktion jälkeen koiran on palauduttava ja tutustuttava testivälineisiin. Jos koira osoittaa testin aikana kasvavaa hermostuneisuutta, se saa hermorakenteesta negatiivisen pistemäärän.

Luentomuistiinpanot:

Genetic variation in dog behavior and selective breeding for mental and physical health in dog populations