Värien periytyminen

Villakoirien väriristeytyksissä piilee runsaasti mahdollisuuksia, mutta ne vaativat hyvän tietämyksen perinnöllisyyden mekanismeista. Käyttämällä pelkästään samanvärisiä villakoiria keskenään jalostuksessa voidaan minimoida / välttää väreihin liittyvät riskit, mutta pidemmällä tähtäimellä laajemmilla geenialtailla voidaan vähentää mm. periytyvien sairauksien yleisyyttä. Väriristeytyksillä voidaankin ylläpitää väistyvästi periytyvien värien (valkoinen, aprikoosi, ruskea, punainen) tervettä ja hyvinvoivaa kantaa. 

Vuoteen 2006 asti väriristeykset villakoirilla olivat luvanvaraisia Suomessa. Aina kun väriristeytystä käytetään, tulisi kasvattajalla olla visio siitä, mihin on pyrkimässä ja miksi tekee ko. väriristeytyksen. 

Kuvailen tässä artikkelissa lyhyesti oleellisia asioita, jotka vaikuttavat värien määräytymiseen. Aloitan termien kertauksella:

Genotyyppi: Kuvaa koirien perimää.

Dominantti: Hallitseva ominaisuus ilmiasussa. Esim. musta väri villakoirissa.

Resessiivinen: Väistyvä ominaisuus, joka tulee esiin vain kun dominanttia geeniä ei ole. Toisin sanoen resessiivinen ominaisuus näkyy, kun koirassa on kaksi resessiivistä tekijää. Esim. aprikoosi väri villakoirilla.

Geenit eli perinnölliset ominaisuudet: Sijaitsevat kromosomeissa, joita on 39 paria koirilla eli yhteensä 78 kromosomia. Puolet näistä tulee isältä ja puolet äidiltä, koska sukusolut eli geneetit sisältävät vain 39 kromosomia.

KB/KB, KB/kbr, KB/ky antavat kokonaan tumman koiran vailla kuvioita. 

kbr/kbr ja kbr/ky antavat koiran, jolla on kuvio, jonka keltaiset osat ovat raidalliset (brindle)

ky/ky antaa normaalin kuviollisen koiran, villakoiran yleisin kuvio on merkkivärinen (tanpoint)

G-lokus, harmaantmisen aste. G/G harmaantuu eniten, G/g vähemmän, g/g ei harmaannu nuorena, mutta saattaa vaaleta vanhemmiten.

Yksinkertainen esimerkki värien periytymisestä menee seuraavasti:

Mustan villakoiranartun genotyyppi on Bb (B = musta, b = ruskea, musta on dominantti ja ruskea on resessiivinen geeni)

Jos narttu astutetaan mustalla villakoirauroksella, niin voiko pennusta tulla ruskea? Se riippuu uroksen genotyypistä:

Jos uros on BB: mahdollisia pentuvariaatioita ovat BB tai Bb, eli pelkkiä mustia pentuja.

Jos uros on Bb: mahdollisia pentuvariaatioita ovat BB, Bb tai bb, joista viimeinen vaihtoehto olisi ruskea pentu.

Resessiiviset geenit tuovat ongelmia jalostukseen, sillä ne voivat olla lukuisia sukupolvia piilossa. Vaikka mustan villakoiran vanhemmat ja isovanhemmat olisivat mustia, niin resessiivinen geeni voi yllättää pentueessa.

Koirien väri määräytyy useammasta geeniparista (noin 10 tärkeää ja useita vähäisempiä), jotka eivät ole kytkettyjä toisiinsa. Väriristeytykset eivät koskaan ole siis näin yksinkertaisia kuin aikaisemmassa esimerkissä, vaan siihen vaikuttavat monet tekijät.

Tässä on hieman monimutkaisempi esimerkki:

B (musta pigmentti)

b (ruskea pigmentti)

E (pystyy tuottamaan eumelaniinia)

e (turkissa ei ole eumelaniinia, väri keltainen, kirsu tumma) (huom. e/e-koiran kirsu voi olla ihan minkä värinen vaan mustasta

melkein puhtaaseen pinkkiin, ja se riippuu pääosin muista geeneistä)

Nyt oletetaan että olemme risteyttämässä kahta koiraa:

Aprikoosi BBee (Aprikoosin värinen villakoira, jossa musta pigmentti on vain kirsussa)

Ruskea bbEE (Kauttaaltaan ruskea villakoira)

Koska pennusta tulee BbEe, niin se on kauttaaltaan musta koira, joka kantaa vanhempiensa resessiivisiä ominaisuuksia.

Jalostuksessa pitää siis kiinnittää värien lisäksi huomiota myös moniin muihin ominaisuuksiin, jotta saataisiin haluttujen värien lisäksi myös toivottuja rakenteita ja tyyppejä. Tämän takia monet kasvattajat eivät halua kokeilla väriristeytyksiä, sillä riskejä epätoivotuista yhdistelmistä ei voi millään poistaa kokonaan (varsinkin kun ottaa huomioon ns. modifioivat geenit, jotka sekoittavat tilannetta entisestään). Jatkuvat astutukset samanvärisillä resessiivisillä väreillä johtavat kuitenkin geenialtaan pienenemiseen ja pahimmillaan muiden toivottujen ominaisuuksien katoamiseen (esim. turkin tuuheuteen, tumman pigmentin katoamiseen tai pahimmillaan terveys haittoihin). Hallitut väriristeykset voivat olla siinä vaiheessa ainoa poispääsy terveempään kantaan.

Yksi mielenkiintoisimmista villakoirien väreistä on punainen, joka hyväksyttiin omaksi värikseen Suomessa vasta vuonna 2007. Punaisen värin taustoja ei vieläkään tunneta täysin, mutta sen epäillään tulleen alun perin punaisista cockereista. Värin uskotaan olevan erillisen geenin, ns. rufus-geenin aiheuttama. Punainen on dominoiva väri aprikoosiin verrattuna, eli kaksi punaista voi saada aprikoosinvärisiä pentuja, mutta ei päinvastoin.  Mutta ne ovat silti AINA e/e eli pääosin, kaikkien isojen geenien suhteen ihan samoja kuin aprikoosit ja vaaleamman keltaisetkin. Ne erot ovat jossain näissä vähäisemmissä geeneissä.

Villakoirien värien muodostumiseen liittyy monimutkaisia tekijöitä, mutta väriristeykset kasvattavat suosiotaan. Villakoirien väistyvästi periytyvät värit yleistyvät, jonka takia monilta kasvattajilta vaaditaan entistä enemmän tuntemusta perinnöllisyyden mekanismeista. Tilannetta helpottaa se, että nykyään DNA-testeillä voidaan osoittaa, millaisia väistyviä värejä tietyt villakoirat kantavat.

Yksi näistä DNA-testejä tarjoavista yrityksistä on VetGen, joka on kehittänyt taulukon villakoirien väriristeytyksistä (huom. tässä asia esitetään vain B- ja E-lokusten suhteen, eikä mm. Em-alleelia oteta huomioon tai sitä, että pikku-b-alleeleja on oikeasti kolme erilaista, ei vain yhtä. Tämä on vain hyvin supersuppea risteytyskaavio ja lainattu sellaisenaan labbiksilta, joilla ei ole harmaata eikä keltaisen eri sävyihin liittyviä juttuja).

Jos koirasi on musta, sen mahdolliset genotyypit ovat: BBEE, BBEe, BbEE, BbEe

Jos koirasi on ruskea, sen mahdolliset genotyypit ovat: bbEE, bbEe

Jos koirasi on creme, valkoinen, aprikoosi tai punainen mustalla nenällä, mahdolliset genotyypit ovat: BBee, Bbee

Jos koirasi on creme, valkoinen, aprikoosi tai punainen ruskealla nenällä, mahdolliset genotyypit ovat: bbee. 

Allaolevassa kuvassa cream kuvastaa seuraavia värejä: creme, valkoinen, aprikoosi, punainen.

Suomalainen villakoirajalostus on kansainvälisesti arvostettua, mikä kertoo kasvattajien vastuullisuudesta. Itse haluamme pitää erityistä huolta siitä, että omat villakoiramme tulisivat mahdollisimman terveistä suvuista ja että väriristeytyksillämme pääsisimme pitkällä tähtäimellä menestyviin, mutta ennen kaikkea hyvinvoiviin villakoirakantoihin. 

***

Linkkejä:

SVK jalostus, värit