Koiran saalisvietti

Saalisvietin tarkoituksena pysyä hengissä, saada saalis. Se on erittäin tarkoituksenmukaisesti ketjuttunut toiminto, jonka laukaisee liikkuva ärsyke. Koiralle saalisvietin laukeaminen on motivoivaa ja saalisviettiä voidaan käyttää hyväksi koiraa kouluttaessa. Nami palkkana rauhoittaa, saalisleikki palkkana nostaa viettiä ja innostaa.

Riippuen koiran rodusta ja siitä, mihin tarkoitukseen se on jalostettu, eri saalisvietin osat voivat olla tukahdetuttaja (niitä ei ole tai ne ovat erittäin heikkoja, esim. seurakoira voi juosta pallon perään ja tuoda sen omistajalleen, mutta ei tee tapporavistusta ja jakaa saaliinsa mielellään) tai vahvistettuja (metsästyskoira, esim. noutava lintukoira kantaa saaliin, mutta ei puolusta saalistaan eikä syö sitä).

Kun koiran kanssa leikitään, pohjalla on koiran kannalta aina saalisvietti.

Pallo on ärsyke, joka laukaisee koirassa halun saada saalis kiinni. Useimmat koirat lähtevät pallon perään, mutta riippuen viettiketjun osasten vahvuudesta, koira voi joko jättää pallon maahan, ottaa sen suuhun, kantaa sitä, tuoda sen omistajalleen, juosta karkuun sen kanssa tai vahtia palloa luovuttamatta sitä pois.

Patukalla leikkiessä eri osaset viettiketjusta korostuvat, koira joka pitää patukkaleikeistä, tarttuu lujasti kiinni, ravistaa lelua ja haluaa pitää sen omanaan. Oleellista on kuitenkin patukkaleikeissä pitää leikki leikkinä ja varmistua siitä, että leikin pystyy lopettamaan ilman, että se muuttuu koiralle todeksi. Erityisesti lapsen leikkiessä koiran kanssa tämän tyyppisiä leikkejä, tulisi aikuisen valvoa vieressä, jos koiralla on taipumusta puolustaa saalistaan.

Jos aihe kiinnostaa, suosittelen lämpimästi tätä kirjaa: http://www.koirataito.fi/saalisviettikirja.htm