Sisäsiisteys

Sisäsiisteys tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että koira ei tee tarpeitaan sisälle vaan ulos. Kun pentu tulee uuteen kotiin, oletuksena on, että se melko pian oppii sisäsiistiksi ja tekee tarpeensa ulos aamu-, päivä- ja iltakäytön yhteydessä. Yleensä näin tapahtuukin ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Sisäsiisteys ei kuitenkaan aina ole niin yksinkertaista kuin miten siihen suhtaudutaan. Poikakoirat voivat merkkailla sisälle ja pentu jatkaa sisälle pissailua vielä lähes aikuisenakin. Useiden kääpiörotujen koirat eivät tule sisäsiisteiksi hyvistä yrityksistä huolimatta. Kun oma koira ei tule sisäsiistiksi, on omistajan ensimmäinen tunne syyllisyys, mitä olen tehnyt väärin? Neuvoja tulee vaikka kuinka paljon, mutta hyvää tarkoittavista neuvoista ei usein ole apua, kun ongelma on todellinen. Kun koira pissaa sisälle, parketti on pilalla ja virtsaa voi valua lattialistojen alle. Kiusallisinta on, kun koira pissaa sängyille ja matoille, joiden pesu on erittäin hankalaa.

Milloin sisäsiisteys on ongelma? Se on ongelma silloin kun perhe kokee sen ongelmaksi. On hyvä huomata, että koiralle sisäsiisteyden puute ei ole ongelma, vaan tapa käyttäytyä.

Jos koira on opetettu hiekkalaatikolle kuten kissat tai käyttämään kylpyhuonetta, silloin sisälle tarpeiden tekeminen ei ole ongelma. Jos koira tekee toistuvasti tarpeensa sisälle sopimattomiin paikkoihin, se yleensä on ongelma.

Sairas?

Onko koira sairas? Sillä voi olla virtsatietulehdus, joka vaatii hoitoa. Sillä voi myös olla virtsateiden epämuodostumia, jotka aiheuttavat virtsan karkailua. Vanhalla koiralla voi olla dementiaa, joka aiheuttaa sisälle virtsaamista. Eläinlääkäri voi pois sulkea sairauden mahdollisuuden.

Huonosti koulutettu?

Koiran koulutus ei aina ole helppoa. Kuinka koirat oppivat kaiken, mitä niille halutaan opettaa, on jo sinällään pieni ihme. Mistä koira tietää, että ulos pissaaminen on hyvä asia, sisälle pissaaminen huono asia? Ulkona on talvella kylmää, pimeää ja pelottavaa. Omistajakin seisoo vieressä hytisten kireän näköisenä... Sisällä nurkassa on lämmintä ja turvallista, eikä omistajakaan tuijota tiukasti vieressä.

Perinteiset keinot:

1) Koira viedään ulos useamman kerran päivässä, ruoan jälkeen, koiran herättyä ja koira ollessa levottoman näköinen. Kun koira pissaa / kakkaa ulos, sitä kehutaan ja se palkataan namilla. Koiraa voidaan opettaa pissaamaan / kakkaamaan käskystä (helppoa) yhdistämällä pissaamiseen kehotus "tee pissat", juuri kun koira nostaa jalkaa / kyykistyy. Jos koira pissaa / kakkaa sisälle, siihen ei kiinnitetä mitään huomiota.

Menetelmää kutsutaan positiiviseksi vahvistamiseksi, oikeasta teosta saa palkkion, väärästä ei mitään. (Huom. rankaisu ei auta, sillä koira ei ymmärrä mistä rankaistaan, paitsi tietysti siitä, että koira pissaa omistajan läheisyydessä, jolloin koira ei uskalla pissata ulkonakaan omistajan läheisyydessä).

2) Koiralla pidetään sisällä housuja jalassa eli käytännössä vaippaa. Menetelmä on helppo ja varma, ei pissoja lattialla. Koiran vatsa on pissassa ja voi haista, mutta nykyisin vaipat ovat melko imukykyisiä ja hajunpitäviä. Suosittelen erityisesti pienikokoisille nartuille ja merkkaaville uroksille.

3) Kun omistaja on kotona, koira kulkee hihnassa hänen kanssaan. Kun koira ei pääse livahtamaan toiseen huoneeseen pissalle, on yleensä helppo huomata koiran levottomuus / läähätys ja viedä se heti ulos, kun sillä on hätä. Yleensä viikon seuranta auttaa ja koira oppii uudet tavat.

Pentu, nuori koira, miksi koirani ei opi sisäsiistiksi?

Kun uusi pentu tulee kotiin, uusi perhe on varautunut ajatukseen, että pennulle sattuu varmasti vahinkoja. Mitä pienempi rotu on kyseessä, sitä pienempiä ovat vahingotkin. Chihuahuan pentu pissaa vähemmän kuin tanskandogin pentu. Kun pissamäärä on ruokalusikallinen, siihen ehkä myös suhtaudutaan suvaitsevammin kuin litraan virtsaa lattialla.

Pienillä koirilla on useammin sisäsiisteyteen liittyviä ongelmia kuin isoilla koiraroduilla. Syynä voi osittain olla pienempi ongelma koiran ollessa pentu. Usein ongelmaan havahdutaan, kun koira on vuoden vanha, eikä vieläkään ole sisäsiisti. On vaikea sanoa, kuinka paljon vaikutusta on virtsarakon koolla pidätyskykyyn. Jos rakko on hyvin pieni, voi olla, että koira pystyy pidättämään kuusi - seitsemän tuntia, mutta ei kahdeksaa - yhdeksää tuntia. Töissä on kuitenkin oltava kahdeksan tuntia + työmatkat, joten voi olla, että koira ei yksinkertaisesti pysty pidättämään niin pitkää aikaa. Sama pätee yöhön, jos koira käytetään illalla yhdeksältä ja seuraavan kerran aamulla vasta seitsemältä.

Isoilla koirilla ongelma on todellinen ja huomattavasti vakavampi. Virtsamäärät ovat niin suuria, että ne valuvat helposti lattialistojen alle ja sieltä talon rakenteisiin. Jos koira ei ole oppinut pidättämään ja / tai tekemään tarpeitaan ulos, ovat hyvät neuvot tarpeen. Ei ole harvinaista, että vielä kahdeksan kuukautisella koiralla on sisäsiisteysongelmia.

Lähtökohdat :

1) Koiran terveyden varmistaminen (virtsatietulehdus, rakenteelliset viat, ym viat, joille koira ei itse voi mitään).

2) Ulkoiluajat (kesto ja väli) tarkistetaan. Milloin koira yleensä viedään ulos? Kello 7, 17 ja 21 -> 10 tuntia, 4 tuntia ja 10 tuntia, missä välissä koira yleensä pissaa sisälle? Onko kymmenen tuntia liian pitkä aika, jotta koira jaksaa pidättää? On hyvä pitää kastelupäiväkirjaa viikon ajan, jotta ongelman laajuus ja luonne selviää.

3) Ulkoilun suhde ruokailuun. Syökö koira ennen vai jälkeen ulkoilun? Pennuilla on usein aamulla aivan hirveä pissahätä, mutta kakkahätä vasta ruoan jälkeen. Ne eivät pysty pidättämään pissaa aamuruoan yli, vaan pentu on juoksutettava heti koiran herättyä ulos, pienet pennut sylissä ulos asti.

Sisäsiisteyden opettaminen

Koulutus kestää viikosta kahteen viikkoon. Tärkeintä on saada koira ymmärtämään, mitä siltä halutaan. Ihmiset inhimillistävät koiran helposti, mutta koira ei ole ihminen. Sisäsiisteyskoulutuksessa yleensä ongelma helpottaa kolmantena tai neljäntenä päivänä, kun koira ymmärtää, mitä siltä halutaan.

Tavoitteena on koira, joka osaa pyytää tarvittaessa ulos eli ymmärtää, että sisälle tarpeiden tekeminen ei ole toivottua. Omistajan tulee kuitenkin muistaa reilu peli. Jos koiraa ei viedä ulos, kun sen pidätyskyky on äärimmillään, ei koiralta voida vaatia sisäsiisteyttä. Täysinäinen virtsarakko tuntuu kipuna. Tunnen tapauksia, joissa lapsilla on vastuu koiran käyttämisestä ulkona koulusta tultua. Eräs tiibetinspanieli oli yllättäen alkanut pissaamaan sisään, vaikka lapsi vakuutti käyttäneensä sen ulkona. Sain totuuden selville pyytämällä äitiä jättämään aamulla hihnan tiettyyn asentoon naulakkoon ja yllätys yllätys hihna oli täysin samassa asennossa äidin tullessa töistä kotiin. Ongelmana ei siis ollut koiran pidätyskyvyttömyys tai haluttomuus, vaan lapsen erittäin vakuuttava valehtelu.

Koiran tulisi osata tehdä tarpeensa käskystä. Kun koira viedään ulos, on hyvä yhdistää tarpeiden tekoon käsky. Kun koira kyykistyy / nostaa jalkaansa, sille annetaan käsky ja kun koira on tehnyt tarpeensa, sitä palkitaan. Aluksi namilla ja kehulla, kun toiminta on varmaa, kehu riittää. Lenkkeily ja tarpeiden teko on kaksi eri asiaa. On hyvä opettaa koira tekemään tarpeensa käskystä ennenkuin lähdetään lenkille. Kakat on helppo ottaa pussiin ja laittaa roskiin. Lenkillä koira toki saa nuuskia ja merkkailla, mutta varsinaiselle lenkille lähdetään vasta, kun tarpeet on tehty. Tästä on iso apu, kun lähdetään autolla eläinlääkärille tai pidemmälle ajomatkalle, koira tekee tarpeensa reippaasti, sillä se tietää, että sitä seuraa jotain kivaa (lenkki, automatka mökille, jne). Se myös auttaa, jos on kiire aamulla. Tarpeiden teosta tulee positiivinen tapahtuma, johon liittyy omistajan käsky ja kiitos. Vastakohtana kärsimätön omistaja, joka liikehtii levottomasti ja tuijottaa koiraa käskevän toiveikkaasti, jotta koira älyäisi tehdä tarpeensa eikä vain kuljeskelisi ja nuuskisi.

Mistä tietää, että koira haluaa tehdä tarpeensa? Koira yleensä kävelee levottomasti, se voi kiertää kehää. Koira voi läähättää tai vinkua, mutta silloin sillä on jo tuskallinen olo. Sisätiloissa koira voi herättyään nousta ylös ja mennä vaivihkaa sivummalle, sohvan taakse tai toiseen huoneeseen. Koira harvoin tekee tarpeitaan paikkaan missä on juuri nukkunut tai omistajansa eteen. Siinä mielessä ulkona tarpeiden teko on koiralle luonnotonta, että se joutuu tekemään tarpeensa ihmisen edessä, ihmisen katsoessa sitä. Koirien merkkikielessä tuijottaminen on uhkaava ele, kun taas ihminen yleensä seuraa koiraa tarkkaavaisesti katseellaan, koska koira tekee tarpeensa.

Vaipat / poikahousut

Narttukoiralla voi käyttää lasten vaippoja (vrt. juoksuhousut), 4-5 kiloiselle koiralle opii esim. 3-6 kiloisen lapsen vaippa, johon leikataan reikä hännän kohdalle (ei teippipuolelle).

Poikakoirille, jotka nostavat jalkaa sisätiloissa, voidaan laittaa ns. poikahousut, jossa vyö pitelee vaippaa paikoillaan.