Artikkelit‎ > ‎

Koiralauma

Koiralauman kanssa eläminen

Useimmat meistä hankkivat ensin yhden koiran. Koska koiran kanssa elämä on kivaa, hankitaan koiralle kaveri, jotta sen ei tarvitsisi viettää pitkiä työpäiviä yksin. Koirat ovat laumaeläimiä ja niiden päivät voivat olla pitkiä ja virikkeettömiä, jos omistajat käyvät normaalisti töissä. 

Kun hankitaan kolmas koira, koirien käytöksen muutos voi tulla yllätyksenä. Koirien luontainen laumakäyttäytyminen saa eri tavalla voimaa, kuin yhden tai kahden koiran ollessa kyseessä. Yksi koira on helppo inhimillistää, koiralaumassa se harvoin onnistuu. 

Jos lauma toimii hyvin, elämä koiralauman kanssa on rikasta ja antoisaa.  

Koiran koira

Otetaan ajatusleikki. Jos käyt normaalisti töissä ja nukut 8 tuntia, olet kotona noin tunnin aamulla ja viisi tuntia illalla. Kuinka paljon siitä ajasta käytät koiran kanssa ulkoiluun? Tunnin? Jos kisaat / harrastat koirasi kanssa, aktiivista yhdessäoloa on noin 2-3 tuntia viikossa. Koirallesi olet koko elämä.

 Kun toinen koira tulee taloon, olet vielä tärkeä koirillesi. Mutta koirat viettävät kaksistaan aikaa 10 tuntia, sinä heidän kanssaan viitisen tuntia. Kun koirat ovat keskenään, ne leikkivät, syövät ja kommunikoivat. Aktiiviseen koiran kanssa harrastamiseen sinun aikasi puolittuu, sillä koiraa kohden käytettävissä oleva aika on jaettava kahdella. Olet edelleen tärkeä, sillä ruoka tulee kauttasi, samoin ulkoilu.

 Kolmannen koiran tullessa taloon, pentu helposti leimaantuu koiriin, sillä pennulla on lauman alku jo olemassa. Aikuisten koirien seura ja esimerkki ovat 2/3 päiväajasta pennun elämisen malli. Sinulla ei välttämättä ole enää aikaa kuin 1/3 alkuperäisestä aktiivisesta harrastamisajasta koiran kanssa. 

Mitä asialle voisi tehdä? Kannattaa harkita tarkkaan ennen pennun ottamista, kuinka paljon sille oikeasti on aikaa käytettävissä. Kuinka paljon pennulle varattu aika on poissa aiemmilta koirilta. Jotta pentuun saa luotua suhteen, sitä olisi vietävä ulos yksin, ei lauman kanssa. Pentu suhtautuu maailmaan eritavalla ollessaan yksin, kuin miten se suhtautuu ollessaan "lauman suojeluksessa". Pennulle olisi hyvä opettaa ulkomaailman ihmeet ihmisen arvomaailmasta käsin. Kuinka vastaantuleviin ihmisiin, koiriin suhtaudutaan, kuinka kävellään hihnassa pitäen kontaktia hihnan toiseen päähän. Opetetaan pentu kuuntelemaan puhetta ja ymmärtämään ihmisen tapa kommunikoida. Luodaan pennulle varmuus siitä, että ihminen hallitsee ulkomaailman ja pennun on turvallista kulkea ihmisen kanssa.

Vartioiminen

 Kun lauma alkaa muodostua ja uusi pentu tulee taloon, aikuiset koirat alkavat herkästi vartioida reviiriään, suojellakseen laumaansa kuuluvaa pentua. Haukkuherkkyys lisääntyy, kun koirat varoittavat lähestyvästä ulkopuolisesta. Normaali ulkoilutus voi muuttua ulkona liikkuvien kyttäämiseksi, kun vahditaan, etteivät vieraat pääse pennun kimppuun. 

Riippuu rodusta, kuinka vaikeaksi tämä ongelma muodostuu. Osa roduista on jalostettu ilmoittamaan vaarasta, jolloin ongelmaksi muodostuu herkästi haukkumaan räjähtävien koirien lauma. Pahimmillaan mikä tahansa ripsahdus ulkona saa koko lauman haukkumaan raivoisasti. Yhden koiran haukkuminen voi nousta 95 desibelin luokkaan, jokainen voi kuvitella, mikä möly lähtee laumasta. 

Osa roduista on jalostettu vartioimaan, mikä voi aiheuttaa todellisen vaaran ulkopuolisille. Jos koiralauma tekee virhearvion lähestyvän uhkan vaarallisuudesta, jälki voi olla pahan näköistä. Lauman hallitseminen on aina vaikeampaa kuin yksittäisen koiran hallitseminen. Isompien koirien ollessa kysymyksessä, neliveto monen koiran voimalla voi heittää aikuisenkin nurin. 

Lauman sisäinen järjestys 

Kun uusi pentu tulee taloon ja kasvaa murrosikäiseksi, se alkaa etsiä paikkaansa laumassa. Se usein järkyttää jo olemassa olevaa tasapainoa. Ongelmat voivat alkaa pienistä asioista, halutaan toisen ruokakupille / makuupaikalle, varastetaan lelu / luu, kävellään jäykkinä, tuijotetaan, jne. 

Laumasta voidaan myös yrittää karkottaa lauman jäsen. Joskus vanhaa koiraa aletaan järjestelmällisesti muiluttaa, silloin on hyvä tarkistaa eläinlääkäristä, onko koiralla joku parantumaton sairaus, jota ihminen ei ole havainnut. Koirat vaistoavat, jos joku laumassa on vakavasti sairas. Luonnossa sairaat eläimet häädetään laumasta ja ne jäävät yksin kuolemaan. 

Johtuvatko ongelmat koirasta vai laumasta?

Jos on ongelmia yhden koiran kanssa, ei koskaan tulisi hankkia lisää koiria, ennen kuin vanhat koirat on peruskoulutettu (hihnassa kulkeminen, luoksetulo jne). Koiralauman hallitseminen voi olla haastavaa, sillä laumassa luontainen käyttäytyminen vahvistuu ja opitut tavat helpommin jäävät toiseksi. Kun koiralauma kohtaa vastaantulevan koiran, ne vaistomaisesti ovat laumana ja haluavat tutkia reviirilleen tulleen tunkeilijan. Luonnossa jos koirat eivät tule toimeen keskenään, heikompi yksilö jättää lauman ja etsii itselleen uuden lauman. Asunnossa seinät tulevat vastaan ja pakeneminen on mahdotonta. 

Ruokailu 

Jos koiralla on nälkä, se luonnollisesti puolustaa ruokaansa, sillä eloonjäämisvietti on korkea. Koiralaumassa ongelmat ruokailussa korostuvat. Jos koirat ovat hieman nälkäisiä koko ajan, ne puolustavat ruokaansa alkukantaisin vietein. Helpointa ongelman korjaaminen on sillä, että koirilla on kuivamuonaa ja raikasta vettä saatavilla koko ajan. Kun koirilla ei ole nälkä ja ne voivat syödä luonnollisen rytminsä mukaisesti, ongelmat ruokailussa poistuvat. Koirat, jotka ovat olleet koko elämänsä pienessä nälässä, varastavat ruokaa ja ruokaa saadessaan ahmivat sen kuin viimeistä päivää. Nälkäisenä ärtymyskynnys on matala.

Häkittäminen / eristäminen

 Jos koirat tappelevat keskenään, niitä ei voi pitää samoissa tiloissa. Riippuu asunnon koosta, kuinka hyvin koiria voi eristää toistaan. Huoneiden väliin voi rakentaa portteja, jolloin koirat näkevät asunnon tapahtumat, mutta eivät pääse tappelemaan keskenään. Valitettavan usein, kun koiralauma on liian suuri hallittavaksi, näkee, että koiria aletaan eristää häkkeihin. Eläinsuojelulaki sallii koirien pitämisen häkissä, mutta jokaisen tulisi miettiä, miksi alun perin hankittiin niin monta koiraa, että häkissä pitämiseen päädyttiin. Jos koiralauma on liian suuri, on osasta koiria luovuttava jo inhimillisestä näkökulmasta katsoen. 

Häkissä pitämiseen tai muuten epäasialliseen pitopaikkaan liittyvistä havainnoista voi ilmoittaa kunnallisille eläinsuojeluviranomaisille, joita ovat kunnan- ja kaupungineläinlääkärit, poliisi ja kunnan terveystarkastajat, tai Suomen Eläinsuojeluliiton eläinsuojeluvalvojille. (Eläinsuojeluyhdistys:http://www.ksesy.fi/elainsuojelu/ala_hakita/miksi_ei/lain_tulkintaa

1) Eläinsuojeluasetus 7.6.1996/396 22 §, eläimen säilyttäminen sen pitopaikaksi soveltumattomassa tilassa 

Kissaa tai koiraa taikka muuta eläintä saadaan pitää sen kuljetukseen tarkoitetussa laatikossa tai häkissä taikka muussa vastaavassa pienikokoisessa säilytystilassa vain, jos eläimen kuljettaminen, sairaus tai muu tilapäinen ja hyväksyttävä syy sitä vaatii. 

2) Mikäli koiraa pidetään häkissä jatkuvasti, määräytyy häkin minimikoko oheisen taulukon mukaisesti koiran painosta riippuen. (MMM:n asetus 2/EEO/1998) : 

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ, Päätös nro 2/EEO/1998

KOIRIEN, KISSOJEN JA MUIDEN PIENIKOKOISTEN SEURA- JA HARRASTUSELÄINTEN PIDOLLE ASETETTAVAT ELÄINSUOJELUVAATIMUKSET  

3.5. Koiran pitoon tarkoitettu häkki 

Muussa kuin eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 22 §:n tarkoittamassa häkissä tai muussa vastaavassa tilassa on oltava tilaa vähintään: 

Eläinsuojelulain (247/1996) 15 §:n 1 momentissa tarkoitetussa löytöeläinten talteenottopaikassa sekä eläinsuojelulain 24 §:ssä tarkoitetussa eläinten säilytettäväksi tai hoidettavaksi ottamisessa voidaan edellä olevan taulukon tilavaatimuksia pienentää silloin, kun säilytettäväksi tai hoidettavaksi ottaminen on lyhytaikaista, kuitenkin enintään 50%:lla. 

Koiran pitoon tarkoitetun häkin tai muun vastaavan tilan korkeuden on oltava vähintään häkissä pidettävän koiran pituus rintalastasta hännän juureen kerrottuna luvulla kaksi. Jos samassa häkissä tai muussa vastaavassa tilassa pidetään useampaa kuin yhtä koiraa, korkeus määräytyy suurimman siinä pidettävän koiran pituuden mukaan.

Lattian on oltava kiinteäpohjainen. 

Ulkoilu lauman kanssa 

Ulkoilu koiralauman kanssa asettaa omat haasteensa. Hihnat on pidettävä sotkeentumatta. Yksittäiselle koiralle voi käydä huonosti, jos se on hihnoihin sotkeutuneena ja lauma päättää ampaista liikkeelle. Taluttajalle voi käydä huonosti, jos hihnat ovat kiertyneet jalkojen ympärille lauma lähtiessä liikeelle. Koirat on opetettava kulkemaan suoraan, ne eivät voi kiertää taluttajan ympäri, eivätkä vaihtaa puolta toisen koiran kanssa levottomasti. Koirille on opetettava ns. valjakkotyyli, jokaisella on oma paikkansa ja siinä pysytään, suunta on eteenpäin, käskystä pysähdytään ja seistään paikoillaan odottaen lupaa jatkaa matkaa.

Tarpeiden teko on helpointa jos se sujuu käskystä. Kävellään sopivaan paikkaan, annetaan käsky ja kaikki koirat suorittavat tarpeensa yhtä aikaa. Taluttajan haasteeksi jää kerätä jätökset muovipussiin pitäen silmät selässään, ettei koiralauma päätä lähteä liikkeelle juuri silloin kun taluttaja on sopivassa kyykkyasennossa lauman ollessa yhden käden varassa (toinen käsi kerää kakkaa). Koirat ovat laumaeläimiä, joten yhtä aikaa tarpeiden teko on helppo opettaa, se tulee lähes luonnostaan. 

Uroksia vai narttuja? 

On erittäin huono idea ottaa steriloimattomia uroksia ja narttuja samaan asuntoon. Kun nartuille tulee juoksu, uroksilla hormonit hyrräävät, samoin nartuilla. Ärsytyskynnys on matalalla. Juoksuisen nartun eristäminen uroksista luotettavasti on yllättävän hankalaa. Vaikka eristäminen onnistuisi, voivat sekä uros että narttu kutsua toisiaan niin lemmekkäästi, että omistajaa odottaa kiukkuiset naapurit. Lisäksi uroksen merkkausinto lisääntyy juoksunartun läheisyydessä. 

Onko uroslauma helpompi vai vaikeampi kuin narttulauma? Asialla on pienempi merkitys kuin koirien rodulla, siitä mihin käyttötarkoitukseen koirat on jalostettu. Toiset koirat ovat erittäin itsenäiseen työhön jalostettuja ja niitä ei ole tarkoitettu laumassa oloon. Jotkut koirarodut tulevat hyvin toimeen laumassa. Koirat, jotka on jalostettu tappamiseen, soveltuvat huonoiten laumaan, koska niiden tappelut helposti muuttuvat kyseeksi elämästä ja kuolemasta. Kun koiralla on "vietti" päällä, se ei kuule käskyjä eikä tunne kipua, se tekee vain sitä, mihin se on jalostettu. 

Koirasta luopuminen 

Koirasta luopuminen on aina kova paikka, mutta jos laumaa ei saada toimimaan tai sitä ei pysty hallitsemaan, tilannetta ei voi katsoa läpi sormien loputtomiin. Koiran kykyä sopeutua uuteen kotiin tulee aina harkita tarkasti. Jos koira on aggressiivinen, se on riski myös uudessa paikassa. Jos koiralla on paha eroahdistus, se ei sovi kerrostaloasuntoon. Jos koira ei ole sisäsiisti, siitä on mainittava uusille omistajille.